Armazurin Blogi

Jalometallituotteiden leimat 

Jalometallituotteiden leimauksista on annettu määräyksiä Suomessa jo 1400-luvulla. Aluksi tuotteisiin vaadittiin tekijän nimileima, sen jälkeen vuosileima ja myöhemmin myös paikkakuntaleima. Vanhoissa esineissä saattaa olla myös sahalaitakuvio, joka on ammattikunnan vanhimman, oltermannin, merkki esineen tarkastamisesta. Nykyiset merkitsemistavat ovat pääosin peräisin vuodelta 1810. Leimojen avulla ostaja voi varmistua esineen alkuperästä ja jalometallipitoisuudesta.

Täydellinen suomalainen leimasarja:
Nimileima, tarkastusleima, pitoisuusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima.

TARKASTUSLEIMA

Tarkastusleima eli kruunuleima kertoo, mikä laitos tuotteen on tarkastanut. Se on tae pitoisuuden ja muiden lakisääteisten asioiden tarkastamisesta, sekä siitä että valmistaja on rekisteröity. Suomalaisissa tarkastusleimoissa on kruunun kuva sydämenmuotoisella pohjalla. Aikaisemmin soikea pohjamuoto kertoi tuotteen olevan tuontitavaraa. Tuotteiden tarkastuttaminen ja tarkastusleimaaminen muuttuivat vapaaehtoisiksi v. 2001.

NIMILEIMA

Tuotteen valmistajan, myyjän tai maahantuojan on merkittävä tuotteensa nimileimallaan. Nimileima voi olla iso kirjain tai niiden yhdistelmä. Ennen v. 2001 hyväksyttiin myös kuvioita nimileimoiksi. Nimileimat rekisteröidään Turvallisuus- ja kemikaalivirastossa (TUKES).

PITOISUUSLEIMA

Pitoisuusleima kertoo esineessä käytetystä jalometallista ja sen suhteellisesta määrästä. Soikea pohjamuoto tarkoittaa kultaa, suorakaide hopeaa, salmiakin muotoinen pohja platinaa ja harkon muotoinen palladiumia. Ilman pohjamuotoa olisi vaikeaa erottaa toisistaan esimerkiksi kullattua hopeaa ja kultaa. Numerot tarkoittavat jalometallin vähimmäismäärää tuhannesosina eli promilleina (‰). Esim. 585 tarkoittaa 585 promillea eli 58,5 %:a. Mitä tahansa numeroita eli pitoisuuksia ei kuitenkaan voida käyttää. Suomessa sallittuja pitoisuuksia kullalle ovat 375, 585, 750, 916 ja 999, hopealle 800, 830, 925 ja 999, platinalle 850, 900, 950 ja 999 sekä palladiumille 500, 850, 950 ja 999. Kullan pitoisuudesta käytetään puhekielessä myös nimitystä karaatti. Karaatti tarkoittaa 24-osia, esim. 14 karaattia = 14/24 = 583,33 ‰. Muilla metalleilla ei ole virallista merkitsemistapaa, vaan ne voidaan ilmoittaa esim. lyhentein tai nimin: MET, metal (= mikä tahansa metalli) tai tina.

VUOSILEIMA

Vuosileima kertoo valmistusvuoden. Esim. Z8=2001. Vuosileiman käyttö on vapaaehtoista.

PAIKKAKUNTALEIMA

Paikkakuntaleiman käyttö on vapaaehtoista. Ennen leima kertoi tarkastuspaikan, nykyisin valmistuspaikkakunnan.

ULKOMAISET LEIMAT

Suomessa hyväksytään myös joitakin ulkomaisia jalometallituotteiden leimoja. Tärkeimmät niistä ovat ns. CCM-leimat (=Common Control Mark). CCM-sopimuksessa on mukana 19 jäsenmaata (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Irlanti, Iso-Britannia, Alankomaat, Itävalta, Sveitsi, Portugali, Tsekin tasavalta, Kypros, Unkari, Israel, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia ja Puola). CCM-leimatut tuotteet voivat tulla Suomen markkinoille sellaisenaan. Toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa leimatut jalometallituotteet hyväksytään Suomessa, jos kuluttajat saivat leimojen perusteella vastaavat tiedot kuin suomalaisista leimoista (vähintään vastuutahon ja pitoisuuden promilleina).

LEIMAUKSESTA VAPAUTETUT TUOTTEET

Aivan kaikkea myyntiin tulevaa tavaraa ei tarvitse leimata. Tavallisimmat leimauksesta vapautetut tuotteet ovat alle 1 gramman painoiset kulta- ja platina ja palladiumesineet ja alle 10 gramman painoiset hopeaesineet. Leimaamattominakin näiden tuotteiden tulee täyttää asetuksen vaatimukset. Vähintään 50-vuotiaat esineet on vapautettu leimauksesta, samoin kuin erilaiset tieteen tai taiteen tekemiseen tarkoitetut laitteet, esim. hopeiset soittimet. Materiaaleja ei myöskään tarvitse leimata.

KORUTERÄS

Koruteräksen tumma sävy tuo syvyyttä koruihin ja metallin ominaisuudet tekevät koruteräksestä helppohoitoisen ja pitkäikäisen.
Koruteräs on materiaalina allergisoimaton ja tummumaton. Koruteräs sopii kaikille allergigoille ja sen puhdistaminen on helppoa. Voit käyttää teräskorujen puhdistamiseen asianpesuainetta ja vanhaa hammasharjaa.
Koruteräksen leima on 316L, terästä voidaan kutsua myös kirurginteräkseksi.

HOPEOINTI

Hopeoitu koru voi pysyä  kauniina pitkään ja ilahduttaa omistajaansa kun sitä muistaa hoitaa oikein. Hopeoidun korun kanssa ei kannata mennä suihkuun, hikoilla tai käyttää saunoessa. Hopeista pintaa kannattaa suojella kaikilta kemikaaleilta ja kosteudelta. Hopeointi saattaa tummua ajan kanssa. Voit hidastaa tummumista säilyttämällä hopeakoruja ilmatiiviissä muovipussissa. Hopeoidut korunosat kuluvat vähitellen käytössä ja alta paljastuu mahdollisesti pintaväristä poikkeavan metallin väri.

Hopeoitu koru on edullisempi vaihtoehto kuin täyshopeinen. Hopeoiduilla koruilla saat edullisesti täydennystä korukokoelmaasi. Hopea-Puron hopeoitujen korujen pinnoituksen alla on messinki. Jos ihosi pH on voimakas, emme suosittele kuparisia koruja.

KORUT JA ALLERGIA

Pääsääntö allergioiden osalta on, että mitä jalommasta metallista koru on tehty, sitä vähemmän on pelkoa allergioista tai yliherkkyysreaktioista. Yleisin allergian aiheuttaja koruissa on nikkeli.
Korujen käyttö voi joskus aiheuttaa myös muita haittoja. Ontot korut ja punotut ketjut keräävät epäpuhtauksia, leveät sormukset hiostavat ja huolimattomasti viimeistellyissä esineissä voi olla teräviä reunoja tai kuvioita, jotka hankaavat ihon punaiseksi ja araksi. Lävistyksiä (korvien rei´itykset, napakorut yms.) kannattaa hankkia vain asiantuntijan luona. On syytä muistaa, että lävistys on aina avohaava, johon helposti epäpuhtaissa oloissa joutuu bakteereja. Lävistystä on myös jaksettava hoitaa kärsivällisesti ja huolella. 

korakorut,korut,lahja

Jalometallikorut ovat koruja, jotka on valmistettu jalometallista: kullasta, hopeasta, platinasta tai palladiumista. Koska nämä alkuaineet ovat puhtaimmassa muodossaan liian pehmeitä ja näin ollen koruntyöstöön soveltumattomia, niihin täytyy lisätä pieni määrä jotakin seosainetta. Seosmetalli tekee esim. kullasta ja hopeasta kovempaa (ja siten kestävämpää ja helpompaa työstää) – ja myös raaka-aineena edullisempaa. Seosainetta lisätään kuitenkin sen verran vähän, että tuloksena syntynyttä metalliseosta voidaan vielä kutsua kullaksi ja hopeaksi, ja jalometallien ominaisuudet säilyvät. Todellisuudessa myös kaikki koruissa käytetyt jalometallit ovat metalliseoksia.